Iha revista kímika britániku “Polymer”, estudu foun ida ne’ebé publika hatudu katak ezisténsia partikula mikro-plástiku iha susubeen inan ema nian iha susubeen inan ema nian ba dala uluk, no ninia impaktu ba saúde potensiál bebé nian seidauk hatene agora daudaun.
Investigadór sira hosi Universidade Siénsia no Teknolojia Malcai nian iha Itália rekolla amostra susu-been inan nian hosi feto hamutuk 34. Sira foin partu durante semana ida no saudavel, ne'ebé 75% hosi amostra sira detekta mikro-plástiku.
Mikro-plástiku maka partikula plástiku ida ho medida menus hosi 5 mm. Estudu sira uluk hatudu katak susubeen botir ho botir bele ko'us mikro-plástiku millaun resin loron-loron, no konsentrasaun mikro-plástiku iha kosok-oan nia fezes maka dala 10 duké ema adultu sira-nian!
Dra. Valentina Nortarstano hateten peskizadora Valentina Nortarster hateten:“Tenke subliña katak benefísiu husi fó susubeen inan nian sei boot liu dook duké desvantajen husi poluisaun mikro-plástiku iha susubeen inan nian.Ami nia peskiza nunka atu hamenus fó susubeen inan nian, maibé atu hadi'a públiku nia konxiénsia kona-ba protesaun ambientál hodi promove redusaun poluisaun plástiku nian.Empeña formulasaun no implementasaun lei sira ne'ebé relevante.
Sim, ita tenke hasa'e konxiénsia kona-ba protesaun ambientál no hamenus poluisaun plástiku.
HEY01mákina halo kontentór plástiku ne'ebé uza dala ida de'it bele uza hodi produz kaixa almosu degradavel ne'ebé bele soe hodi hamenus poluisaun ambientál hosi fonte.
Ida ne'e folin mákina halo plaka biodegradavel favoravel. Bem-vindo atu husu!
Oras publikasaun nian: 15-Outubru 2022



